perjantai 24. tammikuuta 2014

Kuulumisia ja lakkoilua



Kuvailin aikanikuluksi tulppaaneja, koska oikeastaan mitään muuta kuvattavaa ei olekaan. Itse en ole enää oikein esittelykunnossa ja poikakin on niin räkäinen, että nenästä vuotaa vain paksu vana, jos sitä ei ole jatkuvasti niistämässä. Pakkanen, yhdistettynä flunssaiseen joukkoon ei oikein innosta ulkoilemaankaan, vaikka nyt siellä olisi kuvattavaa enemmän kuin tarpeeksi. Ehken viikonloppuna päästään taas hetkeksi ulos piipahtamaan. 

Oma vointi on ihan kohtuullinen. Valvon tosin öitä, juoksen vessassa ja nyt viimeaikoina ajatukset ovat alkaneet kääntyä pikkuhiljaa myös synnytykseen. Ei niinkään itseeni, vaan siihen kuinka pojan hoitojärjestelyt onnistuvat, kun on aika lähteä. Kai kaikki rullaa sitten omaa tahtiaan. Sairaalakassikin pitäisi vielä pakkailla valmiiksi. Nauroinkin tuossa että pojan syntymää odotellessamme sairaalakassikin oli jo monta viikkoa etukäteen pakattuna valmiiksi. Nyt minulla on sentään "jo" ajatus siitä mitä sinne laitan, kunhan vain saisi aikaiseksi ;) 
Neuvolassa käynnit ovat tiheentyneet viikottaisiksi. Kaikki siellä on ollut toistaiseksi hyvin. Terveydenhoitajan rauhallisuus ja kokemuksen tuoma varmuus tekevät aina vaikutuksen.  
Oikeastaan suurempia merkkejä tulevasta ei vielä kyllä ole ilmassa. Kotijoukkojen mielestä kylläkin pinna alkaa olemaan lyhenemään päin. Poikakin käy "naljailmassa", isältään oppinut arvatenkin. 
Ensiviikolla meillä olisi kolmevuotis syntymäpäivätkin, mutta tänä vuonna emme varmaan juhli niitä, ennen kuin vauva syntyy. Kahvitellaan sitten samalla kertaa 3 vuotias ja vauva. Saapahan poikakin sitten huomiota sopivasti itselleen. 

Kirjoittelen tätä täällä meidän aikuisten makuuhuoneessa. Ilmoitin tuossa iltamassa olevani tämän illan ruuanlaittolakossa ja jättäväni perheen miehet selviytymään ongelmasta. Nyt keittiöstä kuuluu kauhea puheen porina, kolina ja kilinä, kuulemma itsetehdyt hampurilaiset ovat kohta valmiina. Poika käy vähän väliä raportoimassa mitä he tekevät milloinkin. Kuulostaa niin hauskalta, että vain vaivoin pystyn pysymään poissa keittiöstä. :) 

Eipä tänne muuta, tätä odottelua. Voikaahan hyvin ja rentoutukaa viikonloppuna! 

OM

4 kommenttia:

  1. Voi että, pian teillä nuuskutellaan vauvantuoksua <3 Nautihan viimeisistä hetkistä masun kanssa (minusta se vauvamasu oli aina tosi ihana) ja onnea loppukoitokseen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Miima :) Yritetään "nauttia". Itse en kyllä varmaankaan kovin paljoa tätä mahaa kaipaile, mukavaa olisi taas olla hieman "ketterämmässä" kunnossa. Kieltämättä esikoisen syntymän jälkeen, kun ensimmäistää kertaa uskaltauduin lenkille, olo tuntui jotenkin tyhjältä ilman sitä pötsiä edessäni.

      Poista
  2. Säiden puolesta onkin mukavampi ulkoiluviikonloppu. Toivottavasti nuha helpottaa, täälläkin on ahkerasti saanut räkänokkaa pyyhkiä.

    Ja voi että, tsemppiä viimeisiin vauvamahapäiviin! Muista hengittää synnytyksessä! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nuha on jo helpottanut, kiitos vain :) Esikoisen kohdalla pääsin hengittelyllä yllättävän helposti sinne 7senttiin asti. Ihania, aurinkoisia päiviä on kyllä ollutkin, hieman liian kylmiä. Toivottavasti huomenna saadaan ripaus luntakin lisää!

      Poista